+316 Haikeutta ja muisteluksia ja kannustusta

No, sitä tää viimeinen Naarilan kerta oli, niin kuin se aina on. Pieni haikeus oli ehtinyt hiipiä mieleen päivän aikana kotona ollessa, lasagnea syödessä. Linja-autoon päästessä mulla ja Utulan Jarilla alkoi muisteleminen, kun muistin viime kesästä monta juttua, missä hän oli mukana. Käännytti minut rannasta takaisin ylärakennukseen just sen takia, kun olin kipeyttänyt kurkkuni, olin kyllä itsekin ollut saunassa ja uimassa. Tänä kesänä Jari on kannustanut minua verenluovutukseen, kun itse on ollut kaksi kertaa. Saas nähdä, kuinka mun käy tällä ekalla kerralla, voi olla, että ihan hyvin!