maanantaina, joulukuuta 17, 2012
+186 Iloa ja valoa, ystävän valmistuminen, joulukortti
Juuri näin se meni, niin iloinen olin! Olin toki iloinen ystäväni Janin puolesta, nyt hän on valmis suntio. Tuntui niin hienolta nähdä hänet nyt, sain joulukortin, josta ilahduin vallan suunnattomasti. En olisi ikinä osannut aavistaa sitä sunnuntain ensimmäistä tilaisuutta, sitä, että mun serkkuni ottaa siitä riparimerkinnän ja että siinä vaiheessa, kun Jani ja minä jaetaan passeja, hänen passinsa on minun kädessäni. Oli se mukavaa, hienoa, onnea paljon, toisen tilaisuuden kolehdin sain menemään rutiinillani ihan hyvin, turhaan taaskin jännitin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti